Tuomas Määttä
Tuomas Määttä | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. huhtikuuta 1996 |
Jääpallon pelaaja | |
Lempinimi | Tumppi |
Pituus | 178 cm |
Paino | 68 kg |
Seura | SKA-Neftjanik |
Pelinumero | 99 |
Pelipaikka | keskikenttäpelaaja |
Urheilijan ura | |||
---|---|---|---|
Junioriseurat | |||
Botnia | |||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2011–2016 | Botnia | ||
2016–2020 | Edsbyns IF | 136 | (112) |
2020- | SKA-Neftjanik | 153 | (171) |
Maajoukkue | |||
Suomi | 45 | (22) | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13.5.2023.
|
Tuomas Santeri Määttä (s. 17. huhtikuuta 1996) on suomalainen jääpalloilija, joka edustaa Venäjän pääsarjassa pelaavaa SKA-Neftjanikia. Pelipaikaltaan Määttä on keskikenttäpelaaja.[1] Hän on kuulunut myös Suomen jääpallomaajoukkueeseen.[2][3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Botnia (2011–2016)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa Määttä edusti Botnia-69:ää, jonka Bandyliigassa pelaavassa edustusjoukkueessa hän debytoi kaudella 2011–2012.[1] Myöhemmin hän toimi myös joukkueen kapteenina.[4] Ruotsiin hän siirtyi Suomen-mestaruuteen päättyneen kauden 2015–2016 jälkeen. Mestaruuskaudella Määttä voitti Bandyliigan pistepörssin niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin.[5]
Edsbyns IF (2016–2020)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määttä edusti ruotsalaista Edsbyns IF:ää yhteensä neljän kauden ajan. Kolme kausista päättyi Ruotsin mestaruuteen. Kauden 2019-2020 päätteeksi Määttä valittiin ensimmäisenä suomalaisena vuoden pelaajaksi Ruotsissa.[6] Edsbyns IF-kausina Määttä valittiin Vuoden jääpalloiijaksi Suomessa 2017,[7] 2018[8] ja 2020[9].
SKA-Neftjanik (2020–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesällä 2020 Määttä siirtyi Venäjän Superliigaan SKA-Neftjanikiin.[10]. Määttä solmi seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen keväällä 2021.[11] Pronssiin päättyneen kauden 2020–2021 jälkeen Määttä valittiin toisena suomalaisena Sami Laakkosen jälkeen Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[12]
Määttä oli ehdolla vuoden 2020 urheilijaksi.[13]
Määtän toinen kausi SKA:n riveissä päättyi tappioon pronssiottelussa Kuzbass Kemerovoa vastaan. Välierien aikana Määttä joutui kritiikin kohteeksi päädyttyään osaksi Venäjän sotatoimia Ukrainassa tukevaa Z-muodostelmaa.[14] Määttä kertoi ottelun jälkeen tilanteen tulleen vastaan nopeasti ja ettei hän ollut etukäteen tietoinen muodostelman merkityksestä.[15]
Määttä päätti kesällä 2022 jatkaa uraansa Venäjällä ja näin ollen hänet suljettiin pois Suomen maajoukkueesta.[16] Määtän mukaan jatkosopimus oli allekirjoitettu jo 1. helmikuuta ja hän päätti kunnioittaa voimassa olevaa sopimusta vaikka sai tarjouksia myös muilta seuroilta.[17]
Kausi 2022-2023 alkoi SKA-Neftjanikin osalta Venäjän cupin mestaruudella. Määttä teki loppuottelussa HK Jeniseitä vastaan neljä maalia.[18] Superliigakauden päätteeksi Määtän SKA juhli Venäjän mestaruutta.[19] Määtästä tuli samalla neljäs pelaaja Petteri Lampisen, Sami Laakkosen ja Mika Mutikaisen jälkeen, joka on voittanut Venäjän mestaruuden. Mestaruuskauden päätteeksi Määttä solmi uuden kaksivuotisen sopimuksen SKA:n kanssa.[20] Mestaruuskauden osalta Määttä valittiin myös toista kertaa Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[21]
Kauden 2023-2024 alussa Määtän kaksoisveli Tommi saapui vahvistamaan SKA-Neftjanikin joukkuetta.[22] Seura ei kuitenkaan kyennyt toistamaan edellisen kauden menestystään. Venäjän Cupissa joukkue tippui puolivälierissä ja Superliigassa joukkueen loppusijoitus oli neljäs.[23] Kausi oli kuitenkin Määtälle henkilökohtaisella tasolla hyvä. Kauden päätteeksi hänet valittiin kolmatta kertaa Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[24]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määttä on edustanut Suomea neljä kertaa MM-kilpailuissa vuosina 2016–2019. Vuonna 2016, jolloin Suomi saavutti hopeaa, Määttä valittiin toimittajien valitsemaan kisojen tähdistöön.[25]
Määttä suljettiin pois Suomen maajoukkueringistä Jääpalloliiton hallituksen päätöksellä elokuussa 2022 hänen jatkaessa pelaajauraansa Venäjän pääsarjassa huolimatta Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa.[26][27]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Määttä on kotoisin Vantaalta.[28] Myös Määtän veljet Teemu ja Tommi ovat jääpalloilijoita. Poikien isä Esa Määttä on menestynyt ex-jääpalloilija ja valmensi Botnia-69:n Suomen-mestariksi vuonna 2016[29].
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henkilökohtaisesti
- Vuoden pelaaja Ruotsissa: 2020
- Elitserienin vuoden tulokas: 2016-2017
- Suomen vuoden jääpalloilija: 2017, 2018, 2020, 2021[30]
- Urheilutoimittajain liiton vuoden jääpalloilija: 2017, 2018, 2020, 2021
- Bandyliigan paras pelaaja: 2015 ja 2016
- Bandyliigan runkosarjan paras pistemies: 2016
- Bandyliigan kuukauden pelaaja: Marraskuu 2015
- Venäjän Superliigan kausittain valitun 22 parhaan pelaajan joukossa: 2020-2021, 2022-2023, 2023-2024
Seurajoukkueessa:
- Suomen mestaruus: 2016 (Botnia)
- Suomen Cup: 2016 (Botnia)
- Ruotsin mestaruus: 2017, 2018 ja 2020 (Edsbyns IF)
- Ruotsin Cup: 2019 (Edsbyns IF)
- Venäjän Superliigan mestaruus: 2023 (SKA-Neftjanik)
- Venäjän Superliigan pronssi: 2021 (SKA-Neftjanik)
- Venäjän Cup: 2022 (SKA-Neftjanik)
- Venäjän Super Cup: 2021, 2022 (SKA-Neftjanik)
Maajoukkueessa:
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b http://www.botnia69.kotisivukone.com/joukkue1/pelaajat.html?p=78044
- ↑ http://www.finbandy.fi/sjpl/doc/MOpelaajat.pdf
- ↑ http://www.finbandy.fi/sjpl/doc/MOmaalit2016.pdf
- ↑ http://www.finbandy.fi/fi/?p=7207[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?a100=49811
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11291360
- ↑ http://www.finbandy.fi/fi/2017/05/tuomas-maatta-vuoden-jaapalloilija/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.finbandy.fi/fi/2018/05/tuomas-maatta-vuoden-jaapalloilija-2/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.finbandy.fi/fi/2020/09/kauden-2019-2020-parhaat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11292839
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/14852/
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/14928/
- ↑ Holma, Joel: Vuoden urheilija -ehdokkaat julkistettiin Yle Uutiset. 14.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008674708.html
- ↑ https://www.is.fi/urheilu/art-2000008677919.html
- ↑ Juha Kanerva: Suomen maajoukkuetähti päätti jatkaa uraansa Venäjällä – urheilupomo täräyttää nyt tiukan linjauksen Ilta-Sanomat. 27.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/5e39d0fd-fe5e-4129-875b-0a908d47fae0
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/16150
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/16653
- ↑ http://www.skabandy.ru/index.php?r=post&id=1160
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/16715/
- ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-maajoukkuepelaaja-siirtyy-venajalle/8742908#gs.8a0bem
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/17442/
- ↑ http://www.rusbandy.ru/news/17505/
- ↑ http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?40395
- ↑ Venäjällä pelaaville suomalaisveljeksille tyly uutinen Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Kanerva, Juha: Suomen maajoukkuetähti päätti jatkaa uraansa Venäjällä – urheilupomo täräyttää nyt tiukan linjauksen Ilta-Sanomat. 27.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-12067372
- ↑ http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?a100=50682
- ↑ http://www.finbandy.fi/fi/2021/05/jaapallokauden-parhaat-valittu-maatta-ja-simola-vuoden-parhaat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen alle 17-vuotiaat voitti jääpallon maailmanmestaruuden yle.fi. 3.2.2013. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 7.2.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Aaltonen | Kimmo Kyllönen || Elias Gillgren | Kasperi Hirvonen | Ilari Moisala | Tommi Määttä | Tomi Hauska | Teemu Määttä | Tuomas Määttä | Eetu Peuhkuri | Markus Kumpuoja | Juho Liukkonen | Samuli Helavuori | Ville Aaltonen | Emil Fedorov | Jimi Heinonen | Mikko Lukkarila || Päävalmentaja: Antti Parviainen